Cairnterrierin tulee olla iloinen, avoin, peloton ja itsevarma, toimelias ja rohkea. Rotumääritelmän mukaisesti cairnin tulisi olla 28 - 31 cm korkea. Cairnin karva on karkea, säänkestävä ja kaksikerroksinen. Cairnin tulee näyttää luonnolliselta ilman mitään liioiteltuja ominaisuuksia.

Cairn on alkujaan luolakoira, jota on käytetty maatiloilla tuholaistorjunnassakin. Nykyisin rotu on harvinainen luolakoirana, mutta riista- ja saalisviettiä on vielä yleisesti tallella tässä seurakoiramaistuneessa rodussa. 

Cairn sopii monipuoliseen harrastamiseen, mikäli omistajalta löytyy tarpeeksi koulutustaitoja ja -tahtoa, huumorintajua sekä pitkäjänteisyyttä... Cairn on kovinkin halukas miellyttämään - nimittäin itseään. Joku kokenut joskus aikoinaan sanoi, että koiran korvat aukeavat kaksiviikkoisina, mutta cairnin kaksivuotiaina. Pahantahtoinen tai rähisijä cairn ei saa olla, mutta onpahan itselläni karannut agilitykisoissa kolmosluokan koira tervehtimään tuomaria ja/tai ratahenkilöitä kesken ratasuorituksen. Ehkäpä juuri näistä syistä tai liian totisesta harrastajasta johtuen, on Tarjaa 2020 -luvulla nähty agikisaradoilla lähinnä pitkäkoipisempien (villa)koiriensa kanssa.

Rotuna cairn ei aina ole se hiljaisin, mutta turhan räksyttäjä sen ei missään nimessä tule olla. Cairn on sopeutuvainen ja yleisesti helppo ottaa mukaan erinäisiin paikkoihin. Lastemme syntyessä cairnit ottivat luonnollisesti ja helposti uudet tulokkaat vastaan, eikä lasten ja cairnien yhteiselossa ollut koskaan mitään vaikeuksia. Yleisesti ottaen cairnit tulevat laumassaan hyvin juttuun keskenään.

Itselleni ensimmäinen cairn saapui vuonna 1999 edesmenneen Anja Puumalan Leavenworth -kennelistä, jossa olin tuolloin kenneltyttönä. Ensimmäinen pentueeni syntyi Melindalle (Leavenworth Dancing Melinda) vuonna 2001.

Tässä linkki kasvatteihini (jalostustietojärjestelmä):

https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=OLD%20PAL&R=4

Keskikokoinen villakoira on kooltaan 35 - 45 cm. Luonteeltaan villakoirat ovat iloisia, älykkäitä ja vilkkaita, oppimiskykyisiä ja miellyttämisenhaluisia. Villakoira pääsääntöisesti nauttii huomiosta sekä yhdessä tekemisestä aktiivisesta harrastustoiminnasta ja kilpakentiltä aina sinne tissinvälikoiraksi asti. Alunperin rotua on käytetty vesilintujen metsästykseen, mutta nykyisin rotu löytyy FCI:n luokituksen mukaisesti ryhmästä 9 eli seura- ja kääpiökoirista.

Rakenteeltaan villakoiran tulee olla tasapainoinen ja antaa itsestään tyylikkään ja ylvään vaikutelman. Turkki on, yllätys yllätys, villava sekä tuuhea ja kihartuva. Villakoiraa harkitsevan tulee ottaa huomioon rodun vaatima turkin hoito, sillä villiksen turkki vaatii aikansa ja osaamisensa tullakseen hoidetuksi asiaan kuuluvalla tavalla. Tämä rotu ei sovi "wash and go" -mentaliteettia kannattavalle koiran omistajalle. Toisaalta vaikka näyttelyturkissa puunattuna rodun edustajat muistuttavat jopa ylvästä patsasta ennemmin kuin oikeaa koiraa, on rotu on myös erittäin toimelias ja energinen, joten omistajalta vaaditaan paneutumista koiransa energian vapauttamiseen toivotunlaiseen toimintaan.

Itselleni tuli ensimmäinen villakoira Pirskatti eli Woolly Bohemia's Robinsons Trooper vuonna 2017 Johanna Väisäseltä Kuopiosta. Olin vuosia miettinyt ja etsinyt sopivaa rotua ja tämän jälkeen sopivaa yksilöä cairnilaumamme jatkoksi. Pirskatti on ollut kaikki ja enemmän mitä toivoin ja terveystutkimustulosten oltua niidenkin "täyttä kultaa" avasi Pirskatin jälkeläiset kennel Old Pal'n villakoirakasvattien listauksen synnyttämällä ensimmäisen pentueen elokuussa 2020. Tästä pesueesta kotiin jäi Helkatti ja siinä välissä oli Johannalta saapunut meille jo Himskattikin. Oho. Pirskatti on kunnostautunut agilitykisakentillä mahtavan motivaationsa, korkean vireystilansa ja nopeiden jalkojensa kanssa. Pirskatti kilpailee kolmosluokassa ja on napsinut muutaman sertin syksyyn 2022 mennessä.

Rotu on vienyt mennessään, jopa mieheni, joka totesi autoni perävalojen kadotessa aamun hämäryyteen lähtiessäni Pirskattia aikoinaan hakemaan että "Pitääkö sun nyt oikeesti tänne joku vitun puudeli raijata, etkö vois vaan hommata lisää cairneja?" Parin viikon tutustumisen jälkeen isäntä nimittäin kyseli, miksei meillä aina ole näitä ollut ja ilmoitti samalla, että seuraava on sitten Himskatti.

Tässä linkki kasvatteihini (jalostustietojärjestelmä): 

https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=OLD%20PAL&R=172.2